maanantai 6. lokakuuta 2014

Valtava mielikuvitussota avainnauhasta

Yhdyssanahirviöt on välillä ihan hauskoja. Niitä jää maistelemaan kielelle että ovatko ne nyt varmasti kieliasun mukaisia ja kelpoja muidenkin luettavaksi. Tänään kuitenkin jouduin käyttämään tuota termiä sillä löysin itselleni vihdoin sopivan avainnauhan. Ensimmäiseksi sen kerkesin varata, mutta perääni hyökkäsi eräs tuttu joka itsekkäästi yritti anastaa sen itselleen koska tarvitsee sitä muka enemmän. Mikä määrittää sen että asia on juuri näin?

Viimekeväänä huomasin avainnauhan olevan kätevä kapistus ja pidinkin sitä mukanani niin kauan kunnes muutin asunnostani pois ja nipun keventyessä tuntui tyhmältä pitää vain auton omaa avainta siinä. Kouluun palatessani sain uudenuutukaisen oranssin nauhan, josta tosin hajosi lukko jo parin viikon käytön jälkeen. Nyt haaveissani on tuo musta pirulainen jota joku muukin tahtoo.

Voihan surkea huokaus ja omituinen himo saada jotain ennen toista. Itsekäs pirulainen. Tänään kun pyöräilin kaupasta kotiin, pienen ajatusleikin jälkeen tokaisin olevani idiootti. Niin paljon olisi tehtävää ja teenkin, mutta mainitsemattomista syistä tuntui hyvältä haukkua itsensä taas oikein kunnolla. Onnetonta räpellystä ellen sanoisi. Tämän jälkeen päätinkin että lähden perjantaina hetkeksi pois kaiken keskeltä ja koitan selkeyttää täyttä päätäni. Käydä uimassa rannoilta jäätyneessä järvessä. Kävellä koirien kanssa pimeän puuston keskellä vilkuillen vaanivia vaaroja joita oikeasti tuskin on. Tuijottaa pimeyteen ja kuunnella pelkkää hiljaisuutta. Ja koittaa olla taas hieman parempi ihminen.

Minulla on ikävä huumaavaa tunnetta hevosen selässä. Lauantain ratsastus meni liiankin hyvin. Alusta asti tasapaino ja yhteistyö luisti. Tunsin olevani jotain merkittävää sen pienen hetken. Ja mikä parasta muistin kehua ja olla ylpeä muista. Hieno hevonen. Hieno naapurikarsinan hevonen. Reipas lapsi. Huomenna lupaan hymyillä hieman lisää.

Mikä siinä koukuttaa kun jaksaa tämmöisillä asioilla päätä vaivata?

Olisiko helpompi itsekkäästi kaikki unohtaa ja rakastaa vain itseä?

Ei. Taas minua viedään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Go a head and tell me something